Miksi keikkahinnat puhuttavat vuonna 2025?

Suomalaiset rakastavat juhlia ja livemusiikkia – mutta keikkahinnat herättävät tunteita
puolin ja toisin. Moni miettii, miksi bilebändi tai
trubaduuri maksaa “niin paljon”,
ja samaan aikaan esiintyjät pohtivat, miksi keikkojen jälkeen viivan alle jää niin vähän.

Taustalla ei ole pelkkä “tuntipalkka keikkaillasta”, vaan kokonainen toimiala, jolla on
omaa dataa, verotusta, kuluja ja riskejä. Tässä artikkelissa kurkataan, miltä
tapahtumateollisuus näyttää Suomessa vuonna 2025 – ja mitä se käytännössä tarkoittaa
bilebändeille, trubaduureille, duoille ja keikan tilaajille. Samalla avataan, miksi
Buukkeri on rakennettu nimenomaan hinnoittelun ja läpinäkyvyyden ympärille.

Tapahtuma-ala kasvaa – mutta kate ei kasva mukana

Tapahtuma-ala Suomessa on toipunut pandemian jälkeen ja mennyt monin mittarein
jo sen ohi. Liikevaihto on kasvanut, tapahtumia on paljon ja ala työllistää kymmeniä
tuhansia ihmisiä. Pintaa raaputtamalla löytyy kuitenkin yksi iso ongelma:
katteet ovat hyvin ohuita.

Yksinkertaistettuna kuva näyttää tältä:

• Tapahtumia on paljon, ja niihin käytetään rahaa.
• Ala työllistää merkittävän määrän ihmisiä ympäri Suomea.
• Silti monella toimijalla liikevoittoprosentti on lähempänä nollaa kuin kahta.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienikin notkahdus – peruutus, odottamaton kulu,
huono myynti – voi syödä koko vuoden tuloksen. Kun esiintyjä miettii keikkahintaa,
taustalla ei siis ole vain “paljonko tästä illasta haluan tienata”, vaan:

• paljonko menee veroihin,
• paljonko menee tekniikkaan ja kalustoon,
• paljonko menee matkakuluihin ja valmisteluun,
• paljonko pitää jäädä puskuriksi, jotta homma on ylipäätään järkevää.

Miten tämä näkyy bilebändeille, trubaduureille ja duolle?

Bilebändi, trubaduuri tai duo on usein tapahtuman näkyvin osa – se, jonka asiakkaat
muistavat vielä vuosienkin päästä. Samaan aikaan juuri esiintyjät ovat niitä, jotka
kantavat suuren osan keikan riskeistä:

• He harjoittelevat, rakentavat ohjelmiston ja hoitavat järjestelyt.
• He tuovat mukanaan kalliin äänentoiston ja valot tai ostavat palvelun alihankkijalta.
• He matkustavat tapahtumapaikalle ja takaisin, usein ilta- ja yöaikaan.
• He ovat se taho, jota katsotaan, jos joku menee pieleen.

Kun esiintyjä hinnoittelee keikkaa, kysymys ei ole siitä, “paljonko yksi biisi maksaa”,
vaan siitä, kuinka työ, vastuu ja riskit hinnoitellaan niin, että:

• asiakas saa rahoilleen vastinetta,
• esiintyjä pystyy jatkamaan toimintaansa,
• keikalle lähteminen on kannattavaa myös pitkällä aikavälillä.

Mitä keikan tilaaja usein ei näe (ja miksi hinta ei ole ahneutta)

Keikan tilaajan näkökulmasta tilanne voi näyttää tältä:
“Bändi tulee paikalle neljäksi tunniksi, miksi tästä pitää maksaa nelinumeroinen summa?”

Kun kulut ja työ lasketaan auki, kuva muuttuu nopeasti:

• Valmistelu: yhteydenpito, sopimukset, ohjelmiston suunnittelu, aikataulut.
• Tekniikka: äänentoisto, valot, kuljetuskalusto, huolto, varalaitteet.
• Matka-aika: ajomatkat, lastaus, purku – usein useita tunteja keikkaillan ympärillä.
• Henkilöstö: muusikot + mahdollinen miksaaja, tekniikka ja apukädet.
• Verot ja kulut: ALV, tulovero, YEL, vakuutukset, varastotilat, markkinointi.

Kun kaikki tämä summataan, käy nopeasti selväksi, että
“halpa keikka” on usein tappiollinen keikka.
Se ei ole hyväksi esiintyjälle, eikä lopulta myöskään asiakkaalle –
jossain kohtaa laatu, luotettavuus tai turvallisuus alkaa kärsiä.

ALV, kulut ja riskit – lyhyt oppimäärä hinnoittelusta

Keikkahinnat eivät elä tyhjiössä. Viime vuosina sekä verotus että muut kulut ovat
liikkuneet suuntaan, jossa “vanhat hinnat” eivät yksinkertaisesti enää kata
todellisia kuluja. Esimerkiksi:

• materiaalit, laitteet ja huolto ovat kallistuneet,
• polttoaine- ja matkakulut ovat nousseet,
• vakuutukset, tilavuokrat ja muut taustakulut ovat isompia kuin ennen,
• pääsylippujen ja palveluiden verotus vaikuttaa siihen, mitä loppusumma voi olla.

Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, on selvä, että vuoteen 2015 tai 2010
sidottu “keikkahinnasto” ei enää toimi.
Hinnoittelun pitää elää nykyhetkessä – muuten seurauksena on vain uupuneita esiintyjiä
ja katoavaa tarjontaa.

Buukkeri: läpinäkyvä hinnoittelu ja automaattiset matkakulut

Buukkeri on rakennettu nimenomaan tämän ongelman ympärille:
miten keikkahinnat voidaan tehdä sekä reiluiksi esiintyjälle että
selkeiksi tilaajalle ilman loputonta sähköpostirallia ja arvailua.

Buukkerissa esiintyjät määrittävät itse:

• pohjahinnan eri keikkaseteille (esim. 1 x 45 min, 2 x 45 min, 3 x 45 min),
• hinnat eri maakunnille
• mahdolliset esiintyjän omat lisämyyntipalvelut (esim. tanssimusiikkisetit, lisä-valot, lisämikrofonit, toivebiisit, bändikaraoke jne.).

Kun asiakas täyttää esiintyjän profiilisivulla lomakkeen – esimerkiksi yritysjuhlan tai häiden paikkakunnan
ja toivotun setin – Buukkerin laskenta tekee loput:

• laskee esiintyjän maakuntahinnoittelun pohjalta tarjouksen tapahtumapaikkaan,
• ottaa huomioon automatkasta tulevat kulut.
• näyttää asiakkaalle selkeän tarjouksen heti lomakkeen lähetyksen jälkeen.

Asiakas saa sähköpostiin tarjouksen, jossa on napit
“Hyväksy tarjous” ja “Peru tarjous”.
Hyväksynnän jälkeen asiakas siirtyy maksamaan varausmaksun verkossa, jonka jälkeen
esiintyjä on varattu tapahtumaan.
Samalla:

• esiintyjä saa ilmoituksen uudesta tarjouspyynnöstä ja vahvistuksesta,
• Buukkeri saa tiedon tarjouskyselyistä ja vahvistuksista,
• kaikki osapuolet näkevät samat tiedot – ilman arvailua ja manuaalista säätöä.

Vinkit esiintyjälle: näin hinnoittelet fiksusti vuonna 2025

Jos olet bilebändi, trubaduuri tai duo, vuosi 2025 ei ole hetki polkea hintoja
“varmuuden vuoksi alas”. Sen sijaan kannattaa:

Esiintyjän ei tarvitse pilkkoa jokaista kulua asiakkaalle erikseen. Buukkerissa annat
kokonaishinnat eri seteille ja maakunnille. Ne voivat sisältää esiintymisen, tekniikan, valmistelun ja muut kulut yhdessä summassa. Varausmaksu menee Buukkerille ja
se vahvistaa esiintymisen – sinä huomioit tämän kokonaisuuden omassa hinnoittelussasi.

• Määritä kokonaishinnat seteille ja maakunnille. Hinta on ”all inclusive”: esiintyminen, mahdollinen tekniikka, valmistelu ja muut kulut samassa summassa.
• Rakenna selkeät settipaketit. Esimerkiksi 1 × 45 min, 2 × 45 min ja 3 × 45 min omilla kokonaishinnoillaan.
• Hinnoittele alueittain. Mitä pidempi matka lähtöpaikasta keikkakaupunkiin, sitä korkeampi kokonaishinta voi olla.
• Huomioi varausmaksu. Buukkeri veloittaa asiakkaalta varausmaksun, joka vahvistaa keikan – mitoita kokonaishintasi niin, että kokonaisuus on sinulle kannattava.
• Tiedä itse, mistä hinta muodostuu. Asiakas näkee kokonaissumman, mutta kun sinä tunnet taustalla olevan laskelman, on helppo perustella hinta ja rakentaa luottamusta.

Buukkeri auttaa tässä käytännön tasolla: saat työkalut, joilla voit hinnoitella
alueittain ja setin mukaan, ja järjestelmä hoitaa automaattiset tarjoukset sekä
varausmaksujen keräämisen puolestasi. Lisätietoa esiintyjille löydät myös
Usein kysytyistä kysymyksistä esiintyjille.

Vinkit keikan tilaajalle: mitä kannattaa katsoa hinnan lisäksi?

Keikka ei ole pelkkä rivi budjetissa, vaan se hetki, jonka juhlaväki muistaa.
Hintaa tärkeämpää on usein se, mitä rahalla saa:

• Onko bändillä tai esiintyjällä selkeä, ennakoitava kokonaisuus?
• Kuuluuko hintaan esiintyjän oma äänentoisto (Buukkerissa edellytämme, että esiintyjällä on perus-PA kunnossa) ja mahdolliset valot, vai tarvitaanko talon tekniikkaa tai erillinen vuokraus?
• Näkyvätkö matkakulut selkeästi etukäteen? Buukkerissa ne lasketaan automaattisesti esiintyjän lähtöpaikan ja tapahtumapaikan perusteella – ei yllätyslaskuja jälkikäteen.
• Ovatko maksu- ja peruutusehdot selkeästi kerrottu? Buukkerissa varausmaksu ja peruutusprosentit kerrotaan etukäteen tarjouksessa ja tilausvahvistuksessa, jotta molemmat osapuolet tietävät, miten toimitaan, jos keikka peruuntuu.

Buukkerissa tavoitteena on, että asiakas näkee mahdollisimman aikaisin,
mitä keikka tulee maksamaan ja mitä siihen sisältyy. Kun hinnoittelu on
läpinäkyvää, on helpompi tehdä päätös, joka tuntuu molemmista osapuolista reilulta.
Lisää vastauksia tilaajille löydät sivulta
Usein kysyttyä Buukkerista.

Yhteenveto: enemmän arvoa, vähemmän arpomista

Tapahtuma-ala Suomessa kasvaa, mutta katteet eivät kasva itsestään.
Jos halutaan, että bilebändit, trubaduurit, DJ:t ja duot voivat
jatkaa työtään ammattimaisesti, keikkojen hinnoittelun on oltava realistista
ja läpinäkyvää. Buukkerilla on myös tarkoitus laajentaa esiintyjätyyppejä
tarpeen mukaan, kun palvelu kasvaa ja kysyntä eri esitysmuodoille lisääntyy.

Buukkerin idea on yksinkertainen:
vähemmän arvailua, enemmän selkeitä tarjouksia ja onnistuneita keikkoja.
Kun esiintyjä pystyy hinnoittelemaan keikkansa järkevästi ja asiakas näkee heti,
mitä on ostamassa, molemmat voittavat – ja Suomi pysyy tapahtumamaana,
jossa juhlat eivät lopu, mutta esiintyjät eivät myöskään pala loppuun.

Jos suunnittelet juhlia, yritystapahtumaa tai häitä,
kurkkaa millaisia esiintyjiä Buukkerista löytyy – ja jos olet esiintyjä,
joka haluaa keskittyä keikkailuun exceleiden pyörittämisen sijaan,
tule mukaan Buukkeriin esiintyjäksi.